Vihattu ja rakastettu abi(na)

Ah, torstai! Kohtahan se kuuluisa viikonloppu taas pinkaisee nurkan takaa ja yllättää!

Eilen oli aikas nice day. Sain jopa 5 korttia ulkomaailmasta! Laitan jotain näytille joskus, nyt en jaksa skannata niitä koneelle, sorry.

Viime yönä näin painajaisia ruotsin YO-kuuntelusta - viimeksi sellaisia unia näin kesällä. Nyt ne ovat palanneet. Oh no! Johtuu varmaan eilisestä ruotsin tunnista, jolloin puhuttiin vain ja ainoastaan kirjoituksista. Yhyy. Silloin ei tullut erityisen ahdas olo, vaikka tuo painajainen vähän vaikuttaisikin siltä.

Autokouluilukin on hautautunut hassusti hetkeksi piiloon, kun ei ole ollut kosketuksissa about viikkoon autoon tai mihinkään siihen liittyvään. Kaikki teoriathan on kuitenkin käyty läpi ja nyt pitäisi vain itsenäisesti opiskella juttuja lisää. Mitäköhän siitäkin tulee? Ja milloin?

Tänään on aika hassu päivä. Vain kaksi tuntia äikkää. Opettajilla on joku kokous ja ruotsi jää poies. Huomennakaan ei olisi kuin 3 tuntia. Huuh, lyhyitä päiviä. Ihan kiva sinällään, ettei aina niitä herään-aamulla-puol-seittemän-ja-oon-kotona-takas-viiden-jälkeen -päiviä. Niitä on kertynyt tämän yli parin vuoden lukioinnin jälkeen rutkasti.

Se on myös hassua, että olen nyt abiturientti. Se koko sana on outo. Maistuu suussa väärälle. Että: "Ei se mulle oo se titteli, heittäkää pois se mun yltä!" Ja silti se on tässä. Se tuli ihan kuin sädekehänä pään yläpuolelle, automaattisesti heti kolmoseksi siirryttyäni.

Olen siis nyt kaikkien vihaama ja rakastettu abi. Vihattu olo tulee, kun ohittelen ruokajonossa ykkösiä ja kakkosia, ja tunnen voimakkaat silmän muljautukset niskassani siitä hyvästä. Ja siitä taas tulee kauhea olo. Sitten muistelen, että itsehän minäkin vihasin abien ohitteluja, kun olin ykkösellä ja kakkosella. Tästä taas tulee vähän tasapainottavampi fiilis.

Rakastettu olen siinä mielessä, että... Siis... Niin, missä mielessä? Hmm... Ehkä siinä mielessä, että minulla on vähiten koulua enää jäljellä. Ykkösellä ja kakkosella olin aika katkera abeille, koska heillä ei ollut koulua paljon enää jäljellä. Heillä oli myös eniten kokemusta lukiosta. Nyt minä olen siinä porukassa; kokeneimmassa valiojoukossa. Huh!