perjantai 13. marraskuuta 2009

No se P!nk

Keskiviikkona, englannin kokeen jälkeen pyrähdin Helsinkiin lähtevään linkkiin ja istuin siinä sitten sen 6 ja puoli tuntia. Tarkoitukseni oli jäädä johonkin pysäkille, ennen Kampin linkkiasemaa, mutta missasin sen tyylikkästi ja päädyin perille asti. Ei siinä muuta kuin serkkuystäväiselle soittamaan, että mitäs nyt. "Toimiiko metrot jo?" "Ei mitään hajua."

Sovittiin, että koetan tulla metrolla Sörnäisten asemalle, jos osaan - ja jos metrot taas toimivat. Ja kyllähän ne toimivat. Pienen harhailun jälkeen löysin itseni metroasemalta, jossa oli ihan kivasti porukkaa. Joku nainen oli pukenut pinkin suojanaamarin (siis sellaisen, joita näkee lääkäreillä mm.) ja jostain syystä tuli alaston olo. Ajattelin, että pitäisikö minunkin hankkia tuollainen?

Metro ei tietenkään pysähtynyt rautatieaseman kohdalla, mutta sen kohdalla kuulutettiin Kaisaniemeä. Rautatieasema oli aika ankean näköinen.

Sörnäisen asemalla oli vastassa tuttu naama ja käveltiin sitten hänen kämpilleen. Käytiin kaupassa, oltiin koneella ja mentiin nukkumaan.

Torstai oli Se Päivä, jota olin odottanut yhdeksän kuukautta. Aijai. P!nk @ Hartwall Arena. Sinne päin lähdettiinkin viiden maissa. Mikäs kiire meillä olisi ollut, koska oli istumapaikat? Vaan eipä näyttänyt hirveää jonoa olevan kenttäpaikoillekaan.

Sisälle päästyämme ostin P!nkin kiertue-t-paidan ja kassin. Yhteensä 50€. Elämä on.

Istumapaikkamme eivät olleet huonot. Areenan toisessa päädyssä, ylätasanteella. Vaikka kyllähän se fiilis olisi ollut toinen, jos olisi seisomaan päässyt.

Ja voi, miten upea P!nk olikaan! Niin aito, oma itsensä. Koko bändi oli lavalla, soittajat ja taustalaulajat, eikä mitään tainnut tulla levyltä. Hyppelyä, akrobatiaa, höyheniä koko kaksituntinen show. Wow. Ei voi muuta sanoa. Wow.

Juuuh, olen päättänyt tehdä meikän mediadiplomityön nyt sitten tästä. Ennen keikan alkua haastattelin ihmisiä, joista muutama oli kovin vastahakoinen osallistumaan. Pari tyttöä kertoivat heillä olevan kiire, mutta näimme, kuinka he menivät jonottamaan yläkatsomoon, jossa ei ollut edes jonoa vielä.

Eiköhän tästä kuitenkin jonkinlainen reppis saada aikaan! Aaah, laitan muuten joskus ensi viikolla tänne jotain kuviakin konsertista, vaikka ne eivät olekaan mitään huippuja. Kyllä, serkkuystävä salakuljetti kameran kätevästi kaulaliinansa alla... Hmm...

Ei kommentteja: